Ammatillisen opettajan toimintaa velvoittava lainsäädäntö

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.

Opettajan toimintaa sitovat hyvin monet eri lait. Lisäksi jokaisella koulutusasteella on oma lakinsa.

Ammatillisen opettajan työtä koskevan oikeudellisen tiedon hankkimisen ja oman osaamisen päivittämisen kannalta keskeisiä lähteitä ovat: finlex.fi (Suomen lait kootusti ja ajantasaisina), minedu.fi (OPM:n sivut, jossa ajankohtaista tietoa esimerkiksi valmisteilla olevasta lainsäädännöstä, tutkimuksista, jne), oph.fi (Opetushallituksen sivut, käytännönläheistä tietoutta opetuksesta), oaj.fi (Opettajien ammattijärjestön sivut, esimerkiski opettajien edunvalvontaan liittyvää materiaalia), opentekoa.fi (tekijänoikeusasioista ammatillisille opettajille) ja kopiraitti.fi (tekijänoikeussivusto). 

Tässä osiossa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä:

1. Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Hallinto on hyvää, kun se sisältää seuraavat elementit: oikeusperiaatteen, palveluperiaatteen ja palvelun asianmukaisuuden, neuvonnan, hyvän kielenkäytön ja viranomaisten yhteistyön. Kaikki nuo luovat raamit sille, millaista hyvä opettajatyö on.

Oikeusperiaatteella tarkoitetaan hallintolain mukaan sitä, että viranomaisen (opettajan) on kohdeltava kaikkia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa lain puitteissa. Hänen toimiensa on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan asiaan nähden. Esimerkiksi vammaisten tasavertaisessa kohtelussa opetusympäristössä on kyse oikeusperiaatteesta.

Palveluperiaatteella tarkoitetaan sitä, että viranomaisen (opettajan) tulee antaa asianmukaista ja yksilöllistä palvelua, on oltava samaan aikaan joustava ja tehokas sekä asiakkaan (opiskelijan) on saatava riittävästi ja oikein kohdennettuna tietoa tarvitsemistaan asioista.

Opettajan työhön peilaten edellä mainittu voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettajan on otettava huomioon opiskelijan yksilölliset piirteet päämäärän eli opetettavien asioiden näkökulmasta. Toisin sanoen se tapa mikä käy yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Lisäksi opettajan on avoimesti kerrottava opiskelijoille niistä opiskelun kannalta olennaisista seikoista, jotka vaikuttavat opiskelijan suoritumiseen.  

Neuvonnalla tarkoitetaan sitä, että opettaja on velvollinen auttamaan ja neuvomaan opiskelijaa tai jos hän ei osaa auttaa, opettajan tulee opastaa opiskelija avun lähteen luokse. Lisäksi perustuslaki takaa, että neuvoa tulee saada molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös saamen- ja viittomakielisten oikeudet on otettu huomioon. Edellämainittu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen opettajan on osattava muita kuin äidinkieltään.

Hyvän kielenkäytön vaatimuksella tarkoitetaan sitä, että viranomaisen (opettajan) on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Yleisessä viranomaistyössä pääpaino on ollut viime vuosina niin sanotusta kapulakielestä eroon pääsemisessä. Ongelma on edelleen valitettavan yleinen, mutta eteenpäinkin on menty. Tästä hyvänä esimerkkinä on KELA ja poliisi. Sosiaalisen median yhä suurempi paino myös viranomaisviestinnässä on pakottanut eri viranomaiset kiinnittämään asiaan huomiota. Aihe on itselleni hyvin läheinen, koska työskentelen viranomaisviestijänä. Käytännössä työhöni liittyy huomattavassa määrin niin sanotun viranomaiskielen kääntämistä yleiskielelle. 

Viranomaisten yhteistyöllä tarkoitetaan opettajan työssä sitä, että opettaja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa lain asettamia ehtojen puitteissa.

2. Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta?

Opiskelijan velvollisuudet on määritelty eri koulutusasteita koskevissa laeissa. Lähtökohtaisesti opiskelijan tulee osallistua opetukseen ja hänen kuuluu käyttäytyä asiallisesti. Myös oppilaitosten järjestyssäännöt, sikäli kun ne eivät ole lakien vastaisia, sitovat opiskelijaa. Mikäli opiskelija kuuluu oppilaitoksen hallitukseen tai muuhun päättävään elimeen, hän on salassapitovelvollinen muita opiskelijoita tai henkilökuntaa koskevista tiedoista, jotka on erikseen tarkemmin määritelty.   

Opiskelija on salassapitovelvollinen myös harjoittelupaikassaan tietoonsa saamista, esimerkiksi yrityssalaisuuksien kaltaisista asioista.

Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan toimittamaan huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua epäillä, että opiskelija on huumausaineiden alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista.

Opettajan työrauha on oleellinen osa laadukasta opetusta. Työrauhan edellytykset voidaan jakaa neljään osaan: pedagogiseen, sääntöihin perustuvaan, kohtaamisen ja välittämiseen sekä hyvään toimintakulttuuriin.

Auktoriteetti on olennainen osa työrauhaa. Sen saavuttaminen voi olla etenkin aloittelevalle opettajalle hankalaa. Auktoriteetti ei tarkoita sitä, että opettajalla on oltava erityinen valta-asema opsikelijoihinsa nähden vaan oikeastaan kyse on enemmänkin kunnioituksesta. Kunnioitus taas liittyy vuorovaikutuksen toimivuuteen ja molemminpuoliseen arvostukseen. Arvostuksen saavuttaminen riippuu mm. ammattitaidosta ja sosiaalisista taidoista. Opettaja ei ole työelämässä mikään poikkeus tältä osin. Yhtä lailla missä tahansa hyvinvoivassa ja tehokkaassa organisaatiossa esimiehen on ansaittava alaistensa arvostus ja päinvastoin. Samassa veneessä olisi kyettävä olemaan aidosti, ei vain korupuheissa. Uhkailu, korostunut käskytys, nöyryyttäminen ja maton vieminen jalkojen alta on nähdäkseni pahinta, mitä esimies (tai opettaja) voi tehdä.  

3. Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Salassapito perustuu lakiin. Tarkoituksena on suojata opiskelijoiden yksityisyyteen liittyviä asioita ja/tai yleistä etua. Yleinen etu koskee esimerkiksi turvajärjestelyihin liittyviä asioita. Ohjaavia lakeja ovat mm: perusopetuslaki, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, lastensuojelulaki ja henkilötietolaki.

Toisaalta vaakakupin toisella puolella on lähtöolettamus viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Koulutuksen järjestäjällä onkin velvollisuus salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille mm. koulutuksen arviointiin, kehittämiseen ja tilastointiin liittyviä tietoja.

Koulutuksen järjestäjä on velvollinen antamaan opiskelijan terveydentilaa, toimintakykyä koskevia, tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja mm. opiskeluterveydenhuollosta, työssäoppimisesta tai uudesta koulutuksesta vastaaville henkilöille.

Tietosuoja on henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. Se on osa yksityisyyden suojaa ja jokaisen ihmisen perusoikeus. Oppilaitoksissa tämä tarkoittaa sitä, että oppilaiden henkilötietojen käsittely tulee olla asianmumukaisesti perusteltavissa oppilaitoksen toiminnan kannalta. Henkilötietoja saa käsitellä opikskelijan ottamiseksi oppilaitokseen ja opetuksen järjestämiseksi. Lähtökohtaisesti arkaluontoisten henkilötietojen (esimerkiksi terveystiedot) käsittely on kiellettyä.

Käytännön esimerkki tietosuojasta: oppilaitokseen hyväksyttyjen tai valmistuvien nimiä ei saa julkaista ilman henkilön itsensä suostumusta.

Opiskelijaa ei voi myöskään velvoittaa rekisteröitymään ilmaisiin verkkoalustoihin, blogeihin, jne. vaikka niitä opetuksessa käytettäisiinkin. Tarvittaessa on mietittävä näissä tapauksissa vaihtoehtoisia opetustapoja. Edellinen ei koske oppilaitoksen hankkimia tai ylläpitämiä järjestelmiä.

Tietoturva liittyy tiedon luottamuksellisuuteen, koskemattomuuteen ja säilyttämiseen. Nykyaikana erityisesti tietotekniikan räjähdysmäisesti lisääntynyt käyttö aiheuttaa usein päänvaivaa etenkin tietoturvan kannalta.

Esimerkkivideolla on tietoturvaan liittyvä tapaus: https://www.youtube.com/watch?v=lV56HIQqxp8&feature=youtu.be

Mitä opettajan olisi tullut tehdä toisin?

- Huolehtia oma tietokone lukkoon
- Huolehtia, että myös opiskelijat sulkevat/ lukitsevat omat koneensa
- Ei olisi pitänyt antaa luokan avaimia opiskelijoille ilman, että hän tai joku muu henkilökuntaan kuuluva jää valvomaan luokkaan
- Ei olisi pitänyt jättää opiskelija-asioihin liittyviä papereita pöydälle lojumaan

4. Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?

Lähtökohta: opiskelijalla on oikeus tulla kuulluksi

Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toiminut vuoden 2012 alusta ensimmäisenä muutoksenhakuasteena opiskeluoikeuden peruuttamista ja sen palauttamista koskevissa asioissa.
Opiskelijan ohjaamisessa opettajan on tiedostettava (taustalla useita lakeja, mm. yhdenvertaisuuslaki, hallintolaki, perustuslaki, tasa-arvolaki) viisi periaatetta, jotka määrittelevät opiskelijan oikeusturvaa:

Yhdenvertaisuus = Ketään ei saa syrjiä iän, sukupuolen, uskonnon, vakaumuksen, terveydentilan,
alkuperän, vamman tai muun takia. 

Objektiviteetti = Vaatimustaso on oltava kaikille sama. Tässä yhteydessä viitataan myös esteellisyyteen esimerkiksi sukulaistaen ollessa kyseessä.
Suhteellisuus = Opetussuunnitelmaan sisältyvien opinto- ja tutkintovaatimusten tulee olla kohtuullisessa ja järkevässä suhteessa siihen, mitä opintojaksoilta tai tutkinnoilta vaaditaan. Myös kurinpidossa tulee muistaa kohtuullisuus.
Tarkoitussidonnaisuus = Esimerkiksi opiskelijan arviointiin ei saa vaikuttaa hänen persoonansa,  yhteiskunnallinen asema, poliittinen katsantokanta tai opettajan ja opiskelijan välinen vastenmielisyys.
Luottamuksensuoja = Opiskelijalla on esimerkiksi perustellusti oikeus odottaa, että opintosuoritus arvostellaan vahvistettujen arvosteluperusteiden ja -asteikkojen mukaisesti

Ydinteemat: Useat lait velvoittavat opettajana toimimista.

Vielä pitäisi perehtyä tarkemmin: Yksittäisiin esimerkkitapauksiin