Arviointiosaaminen

Tässä osiossa käydään läpi seuraavaa:

• Osaamisen arviointi
• Miten arviointi edistää oppimista
• Portfolio
• Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Osaamisen arviointi 

Osaamisen arviointi ammattikorkeakouluissa tapahtuu näyttöjen, näyttöjen tai kielitutkintojen avulla. Tarkoituksena on pyrkiä löytämään ja havaitsemaan oppilaan hankkimat tiedot, taidot ja valmiudet
sekä tuomaan ne arvioitaviksi ja antamaan niille arvo eli tunnustus. Nykyisin arvioinnissa pääpaino on pyrkiä tukemaan samalla opiskelijan oppimista.

Itsearviointi on niin ikään keskeistä nykyaikaisessa arvioinnissa. Kiteytettynä itsearviointi on reflektiivistä toimintaa, jossa oppija tarkastelee asioita suhteessa omaan tieto-, taito- ja
kokemusperustaansa sekä aiemmin oppimaansa. Onnistunut itsearviointi ohjaa opiskelijaa muuttamaan mahdollisesti huonoksi havaittuja oppimistapoja ja toisaalta vahvistaa hyviä oppimistapoja.

Opettajan näkökulmasta osaamisen arviointi  on monisyinen prosessi. Haasteita arvioinnille tuovat esimerkiksi opiskelijoiden heterogeenisyys, erilaiset taustalähtökohdat, jne. On kuitenkin muistettava, että arvioinnin on oltava yhtenäistä. Myös erityisopiskelijat saattavat aiheuttaa pulmia arvioinnin kannalta, on kyettävä soveltamaan. Opettajalta vaaditaankin jatkuvaa istensä tarkkailua ja uudistamista. Hänen on kyettävä kannustamaan opiskelijaa kehittämään omaa osaamistaan ja tehtävä tiivistä verkostoyhteistyötä muiden opettajien kanssa.

Miten arviointi edistää oppimista

Arvioinnin on oltava realistista ja rakentavaa. Tärkeintä on saada opiskelija oivaltamaan oppimisen merkitys: ilman oppimista hän ei saavuta tarvittavaa taitotasoa. Hallinnolliselta kannalta katsottuna kyse on siitä, että ilman oppimista ja sen osoittamista opiskelija ei valmistu, eikä niin ollen saavuta muodollista pätevyyttä.

Näyttötutkinnoissa suoritetaan niin sanottu kolmikanta-arviointi, jossa mukana ovat opiskelija itse, ohjaava opettaja sekä näytön vastaanottanut työpaikkaohjaaja. Tarkoituksena tässäkin on ensisijaisesti tukea opiskelijan oppimista, kuten osaamisen arvioinnin yhteydessä jo mainittiin. Opiskelijan tulee oivaltaa, mikä on mennyt hyvin ja missä on kehitettävää. 

Hyvä arvioitsija noudattaa samalla hyvän hallinnon periaatteita, joita käsittelin edellisessä osiossa. Toisin sanoen arvioitsijan tulee muistaa oikeusperiaate, palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvonnan merkitys, hyvä kielenkäyttö ja yhteistyö muiden arvioitsijoiden välillä.  

Portfolio 

Portfolion tehtävänä on tehdä oppimistapahtuma näkyväksi siten, että portfoliosta näkyy myös tekijänsä ilme. Toisin sanoen portfolion on oltava reflektiivinen, ei siis pelkkä "muistiinpanovihko".

Olen pyrkinyt tekemään tästä omasta blogimuotoisesta portfoliostani sellaisen, joka osoittaisi paitsi osaamistani olisi hyödykseni myös jatkossa. Johon olisi siis hyvä palata muistelemaan ja kertaamaan omaksuttuja (tai omaksumattomia) asioita. Portfolio on minulle ikään kuin epätieteellinen tutkimus. En edes pyri - eikä se ole reflektiivisen portfolion tarkoituskaan - eksaktin ja pedantin tutkimustiedon esittelyyn tai tieteellisesti kestävän analyysin tuottamiseen vaan niin, että portfoliosta olisi mahdollisimman paljon hyötyä käytännön työssä. Sen rinnalla, että se samalla osoittaisi ohjaajalle minun oivaltaneen opiskelemaani.

Portfolion arvioinnissa opettajan ei tulisi kiinnittää huomiotaan niinkään siihen, millainen portfolio on suhteessa muiden vastaaviin vaan siihen, millä tavoin tekijä on oivaltanut asiat suhteessa opintojen tavoitteisiin. Arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Kasvatus- ja opetusfilosofia ja –etiikka
Opettajuuden kehittyminen
Oppimateriaali (miten opiskelija on hyödyntänyt tuotoksissaan)
Tutkiva opettaja -orientaatio
Yhteistyötaitojen kehittyminen
Palaute (miten hän sitä antaa ja miten ottaa vastaan)
Visio ja kehittymissuunnitelmat

Reflektointi sisältyy noihin kaikkiin!

Ydinteemat: Oppimisessa tärkeintä on oivallus, reflektointi
Vielä pitäisi perehtyä tarkemmin: Näyttötutkintojen arviointimenetelmät